update from Stockholm + random thoughts

Viikko 25 meni töitä tehdessä, lukiessa hissaa ja urheillessa. Kävin Sveavägenin SATS:sissa Anti-Gravity Yoga tunnilla, joka oli niin hauskaa! Tuntui ihanalta roikkua ilmasta ja venytellä koko kroppaa ja käyttää koko vartalon lihaksia tehdessä erilaisia liikkeitä. Lopussa tehtiin vielä rentoutus, jolloin avattiin se nauha/kangas "riippukeinuksi" ja maattiin niitten sisällä 10 minuuttia silmät kiinni. Oli niin rentounut ja raikas fiilis tunnin jälkeen. (Menin seuraavalla viikolla samalle tunnille uudestaan!)

Viikkoon sisältyi myös muun muassa pyykin pesua ja zucchini pastan valmistusta. Ma-ke tein pienen "raw food" kokeilun, eli söin kolmen päivän ajan vain ns. raakoja ruokia (ts. ei keitettyjä tai paistettuja). Söin mm. salaattia ja  join paljon mehuja ja smootheja. Torstaina tunsin oloni niin raikkaaksi ja kevyeksi - koko elimistöni, (etenkin metabolismi) oli saanu levätä ja "puhdistautua" ja olin valmis juhannuksen viettoon (ja herkutteluun!)

Lähdin tösitä aikaisemmin ja hyppäsin Arlanda Expressiin. Lentoni oli tietysti tunnin myöhässä, mutta mikään ei voinut pilata innostunutta fiilistäni! Marc odotti mua kentällä ja oli vielä ostanut mulle kylmän kahvijuoman ja barebarin välipalaksi, se tuntee mut liian hyvin<3

Ajettiin nopeasti meille, nappasin muutaman tavaran mukaan ja siirryttiin äitini autoon ja lähdettiin kohti Strömsötä. Strömsössä oltiin 4 päivää, joista perjantaina mentiin syömään herkullinen juhannusillallinen Paviljonkiin. Tehtiin lisäksi Rocky Road suklaata, josta tuli uskomattoman hyvää.

Viikonloppuna menimme Marcin kanssa aamulenkille ja nautimme ihanasta auringosta, joka oli vasta nousemassa ja hiljaisuudesta, sillä koko muu Strömsö vielä nukkui.

Viikko 26 meni aika lailla samoissa merkeissä kuin edellinenkin viikko.

Torstaian onnistuin kaatumaan rappusissa, joten loppupäivä menikin vain linkatessa kipeällä nilkalla ja pakatessa matkalaukkua seuraavaa Suomi-visiittiä varten. Lentoni oli perjantaina jälleen myöhässä - tällä kertaa 1 tunti ja 20 minuuttia. Kentällä minua odottivat Kiksu ja Marc. Se tunne kun astun ulos ovesta ja ennen kuin ehdin edes tajuta mitä tapahtuu, niin Kiksu juoksaa mua päin ja halaa mua. <3 Ihana jälleen näkeminen melkein kokonaisen vuoden jälkeen. Ajoimme kentältä suoraan Dinan ja Heidin juhliin, oli kiva nähdä koululaisia pitkästä aikaa + ruoat jota oli tarjolla olivat herkullisia. Illalla menimme vielä Svengiin, jonka jälkeen Marcin kanssa lähdimme kotia kohti (mutta nappasimme ihan ensiksi Fafa'sista ruokaa mukaan). Lauantaina söimme Marcin perheen kanssa kesäistä grilliruokaa ja kreikkalaista salaattia. Ostimme lisäksi jätskiä ja teimme pienen ice cream tastingin autossa Prisman parkkipaikalla. Marc heitti mut kotiin ja valmistauduin illan One Direction konserttia varten. Keikka oli kyllä huippu hyvä!

Marc tuli hakemaan mut sen jälkeen ja mentiin kotiin. Sunnuntaina päivällä kutsuin kaikki tanssitytöt, sekä  Dinan ja Annikan meille ja tehtiin nyyttäri-tyylillä brunssi. Croissantteja, hedelmiä, marjoja, mysliä, falafeleja, dippivihanneksia, hummusta, karkkia, ja skumppaa. Juteltiin ja naurettiin paljon - siitä on aikaa kun olen ollut näiden tyttöjen kanssa ja oli ihana vaihtaa kuulumisia. Toivon, että meillä on aikaa nähä uudestaan kesällä.

Illalla Marc vei mut kentälle, mutta hyvästit eivät olleet tällä kertaa pahat, sillä tiesin että tulisin näkemään sen vain muutaman päivän päästä, kun Marc saapuisi Tukholmaan... <3

Nyt vähän mun sekalaisia ja erinäisiä ajatuksia:

~ Olen oppinut näiden kahden kuukauden aikana enemmän kuin koskaan elämässäni. Olen oppinut "asumaan yksin", johon tietenkin sisältyy se, että valmistan kaikki ruoat itse, siivoan, pesen pyykkiä, käyn ruokaostoksilla, huolehdin että olen aikataulussa ja että kaikki on niinkuin sen kuuluu olla.

Jotkut saattaisivat ajatella, että ompas naurettavaa, kun en ole ennen osannut pestä pyykkiä, mutta niin se vain on. Nyt osaan ja olen suoriutunut mielestäni kaieksta hyvin. Toinen asia jonka olen oppinut on se työ, jota teen. Olen oppinut hoitamaan hommia vastaanotossa ihan yksin, esimerkiksi vastaanottamaan asiakkaita ja soittamaan puheluita/vastaamaan puheluihin, sekä lisäksi oppinut kaikkea muutakin, mitä toimistolla joudun tekemään. Olen oppinut kaikkien työntekijöiden nimet, olen oppinut miten kaikki laskut arkistoidaan ja skannataan oikeisiin kansioihin, olen oppinut mistä kaapista ja laatikosta löytyy mitäkin, olen oppinut vastaanottamaan toimituksia ja tiedän mille paikoille kaikki asiat menevät. Olen oppinut tilaamaan aterioita ja tekemään kattaukset kokouksiin, olen oppinut jakamaan postit, joten teidän että mihin kansioihin mikäkin kuuluu skannata, olen oppinut tekemään kokoushuoneisiin varauksia, olen oppinut puhumaan rahastoista asiakkaiden kanssa puhelimessa ja selvittämään että mihin numeroon yhdistän heidät jne.

Kolmas asia mitä olen oppinut on tietenkin ruotsinkieli, joka minulla on kehittynyt valtavasti tänä aikana. Joudun puhumaan ruotsia 24/7 ja usein keskustelunaiheet vaihtelevat esimerkiksi rahastojen, veronmaksujen, laskujen, toimitusten, sekä sään, urheilun, vapaa-ajan ja ruoan välillä - eli toisin sanoen, mitä vain maan ja taivaan välillä.

~ Rakastan Tukholmaa niin paljon. Koko tämä tunnelma tässä kaupungissa on vain jotain niin erilaista kuin Suomessa, vaikka silti jollain tasolla aika saman tapaista. Varmaankin juuri se asia, jota rakastan Tukholmassa on se, että tunnen oloni kotoisaksi ollessani täällä, sillä Ruotsi on kuitenkin hyvin samankaltainen maa kuin Suomi. Se, joka tekee Tukholmasta kuitenkin extra kivan, on se "eurooppalainen" fiilis tässä kaupungissa, ja se, miten edelläkävijöitä täällä ollaan kaikissa asioissa verrattuna suomalaisiin. "Fika-kulttuuri on myös yksi asia mitä rakastan. Kahviloita ja ravintoloita on kaikkialla, ja kun vain kävelee hieman eri reittejä, löytää koko ajan uusia paikkoja, jotka ovat kuin helmiä, jotka odottavat löytäjäänsä. Tiedän varmuudella, että tämä on kaupunki missä haluan asua, mieluiten jo parin vuoden sisällä opiskelijana.

~ Olen löytänyt tosi paljon uutta motivaatiota treenaamiseen ja testailen kokoajan uusia treeniliikkeitä, erilaisia ryhmätunteja (esimerkiksi 3D cycling!! se oli niiin cool) ja olen myös todella innostunut kokeilemaan erilaisia terveellisiä reseptejä

~ Tällä hetkellä mulla on todella positiivinen "outlook on life". Kuvailisin mun tunteita ja ajatuksia näin;  " Olen just nyt todella ylpeä itsestäni, sillä olen pärjännyt ihan omillani monta viikkoa ja selvinnyt kaikesta. Kaikki tärkeät asiat mun elämässä on todella hyvin. En malta odottaa mitä ensi syksy tuo tullessaan. Viikon päästt lähden Marcin kanssa Tukholmasta takaisin kotiin, jolloin mun oikea kesäloma alkaa ja samalla palaan lopullisesti Suomeen parin kuukauden poissaolon jälkeen. Mulla on paljon ihania suunnitelmia ja ideoita, jotka aion toteuttaa. Voin henkisesti hyvin, mulla on paljon treenimotivaatiota ja olen tyytyväinen kun huomaan että hard work pays off. Aurinko paistaa, on super lämmintä, kaduilla vastaantulevat ihmiset vaikuttavat kaikki olevan hyvä tuulisia kesän ja hyvän sään ansiosta. Hymyilen, vaikka mulla ei juuri sillä hetkellä olisi mitään erityistä syytä hymyilyyn, mulla vaan on niin onnellinen ja innostunut tunne kokoajan. "

Normaali työpäiväni näyttää tältä:

- Lähden kotoota 7.50, hyppään bussiin nro 59, vaihdan bussiin nro 1.

Kävelen 7eleveniin, jossa minua tervehtii sama mukava myyjä joka päivä ja tekee minulle keskikokoisen cappuccinon havremjölkillä, sillä ostan sellaisen joka aamu ja hän todellakin tietää sen hahah

- Saavun toimistolle n. 8.15, lasken tavarani työpöytäni taakse. Vien lounaani jääkaappiin, tyhjennän tiskikoneen, täytän kahvikoneeseen kahvipapuja, laitan aamiaista (hedelmäsalaattia, tai yogurttia ja mysliä), otan aamiaisen työpöytäni ääreen, jossa minua odottaa 7elevin cappuccino ja nautin aamiaiseni lueskelemalla jotain blogia, tai Financial Timesiä joka tulee yleensä samoihin aikoihin. Sen jälkeen vien Financial Timesin erään Thomaksen lokeroon ja palaani työpöytäni luokse.

9 maissa toimistolle alkaa yleensä valua työntekijöitä ja tervehdin jokaista

Posti tulee myös samoihin aikoihin ja katson ne läpi.

Sen jälkeen minulla on yleensä aikaa lueskella historian kirjaa.

- Päivän aikana tulee aina päivästä riippuen paljon tai vähän puheluita. Jos on maanantai, niin niitä tulee enemmän. Maanantaisin myös otan vastaan kukkatoimituksen ja vaihdan kukat työpöytäni takana, sekä teen pienen kukka-asetelman WC-huoneeseen. Parin viikon välein tulee myös iso ruokatoimitus Coopista ja järjestelen kaikki ruoat paikoilleen jääkaapissa.

Jos on kokous, niin rupean valmistelemaan kattausta noin puoli tuntia ennen. Jos se on lounaskokous, niin ruoka tulee olla tilattuna noin 1,5 tuntia aikaisemmin. Tilaan joko Aptit.se - sivuston kautta, jolloin ruoka toimitetaan suoraan toimistolle, tai soitan suoraan johonkin lähiravintolaan ja käyn itse hakemassa ruoat. Yleensä päivän aikana rei'itän ja arkistoin laskuja, ja saatan järjestellä muitakin asioita toimistolla. Kahvikonetta käyn täyttämässä useaan otteeseen, sillä yksi työnekijä täällä juo keskimäärin 5 kuppia päivässä. Siistin myös paikkoja, sillä lisäkseni täällä on vain 2 naista ja (ei pahalla), mutta nämä miehet täällä osaavat olla aika laiskoja ja jättävät likaisia astioita ja kuppeja minne sattuu.

- Noin klo 12.30 syön lounasta, jonka olen ottanut mukaan kotoota. Iltapäivä menee yleensä lukiessa historiaa ja vastatessa puheluihin, sekä tehdessä muita pikku hommia toimistolla. Lähden toimistolta kello 16.00 ja soitan aina heti Marcille, jonka kanssa rupattelen matkalla salille tai kotiin

Stockholm

Olen täysin unohtanut kirjoittaa tänne Bostonin jälkeen! HUPS
 
Tulin siis Bostonista Suomeen kahdeksi yöksi ja sunnuntaian lähdin äitdin kanssa Tukholmaan. Saimme kämpän avaimet ja lähdimme suoraan isoille ruokaostoksille, käväisimme myös kurkkaamassa mun lähin SATS. Maanantaina oli ensimmäinen työpäivä, joka oli todella hektinen. Hoidan siis yksin kaikki hommat vastaanotossa, johon sisältyy mm. puheluihin vastaamista ja eteenpäin yhdistämistä, asiakkaiden vastaanottamista, järjestelyä, soittelua ja muiden erilaisten tehtävien ja askareiden hoitamista.  Ensimmäisen päivän jälkeeb oli hieman säikähtänyt olo, kun piti oppia ja muistaa niiin monia eri asioita lyhyessä ajassa ja esimieheni vaikutti hyvin kiireiseltä ja kylmältä henkilöltä. Oli sellainen fiilis että minulle ei kunnolla selitetty miten kaikki toimii ja miten asiat pitää tehdä. Tuli vain pikaisia ohjeita tähän tyyliin:
"Muista, että nuo menevät tuonne, nämä tänne, noi täytyy antaa tälle ja tälle, meneppä kysymään mitä hkö X haluaa kokoukseensa, muista tehdä näin ja näin kun saavut, mutta näin ja näin kun lähdet...." jne. Lähdin toimistolta hyvin stressantuneena, enkä todellakaan odottanut seuraavaa päivää, varsinkin kun äitini oli lähdössä takaisin Suomeen silloin.
 
Onneksi toinen päivä oli täysin ja erilainen ja aloin jo handlaamaan hommat paljon paremmin. Lähdin töistä todella tyytyväisenä ja olin jopa saanut esimieheltäni kehuja. Äiti lähti illalla ja vaikka olin hetken aikaa surullinen nin piristyin nopeasti ja sanoin vain itselleni että "you can do it Sofie". Loppuviikko menikin todella nopeasti ja ongelmitta ja odotin innolla perjantaita, sillä silloin Marcin oli tarkoitus tulla tänne.
Olin häntä vastassa  Centralstationilla ja mentiin suoraan mun luokse laittamaan ruokaa. Lauantaina käveltiin ympäri Tukholman keskustaa ja illalla ostettiin sushia ja syötiin mun etukäteen hankkimia Pralinhusetin macaroneja.Mentiin läheiselle aliturille syömään ja katselemaan auringonlaskua. Sunnuntaina syötiin hyvää aamiaista sängyssä ja laitettiin lounaaksi kylmää tomaattimozzarellapastaa rasioihin ja lähdettiin ulos. Syötiin lounaspicnic Humlegårdenissa. Käytiin katselemassa useissa eri sisustus-ja vaateliikkeessä ja päädyttiin juomaan iltapäivädrinkit yhdessä Kungsträdgårdenin lukuisista terassiravintoloista. Illalla Marcin kone lähti takaisin Suomeen ja meitsi jäi taas yksin. nyyh
 
Seuraava viikko töissä kului leppoisasti ja aloin nauttimaan mun työstä ja viihtymään kaikin puolinhyvin! Keskiviikkona syötiin firman kanssa Público nimisessä ravintolassa ja se oli hyvä tilaisuus jutella hieman työkavereiden kanssa ja tutustua paremmin. Torstaina toimistolle tuli joitain henkilöitä Suomen konttorilta, joiden kanssa oli kiva hieman jutella. Perjantaina perheeni tuli Tukholmaan ja Kitty tuli nukkumaan mun luokse. Syötiin illallista Strandvägen 1 -nimisessä ravintolossa ja ruoka oli superiiii !
Lauantaina syötiin Kittyn kanssa luksus aamiaista (tehtiin mm. croissanteja) ja päivällä lähdettiin keskustaan (sitä ennen pesin hieman pyykkiä). Tavattiin äiti ja isi ja syötiin lounasta Urban Outfittersin viereisessä ravintolassa jonka nimi on Zink Grill. Söin herkullisen salad nicoise annoksen.
Illalla mentiin Kittyn kanssa Gröna Lundiin ja käytiin kai neljässä laitteessa (kaikkialla pitkät jonot). Illalla oli luvassa hieman jätskin syömistä + facetime Marcin kanssa.
 
Sunnuntaina äiti ja isi tulivat mun kämpälle hieman fika, syötiin kirsikoita, mansikoita, korvapuustia ja jädee. Sen jälkeen mentiin Södermalmille käppäilemään ja käytiin uudessa Paradiset ruokakaupassa, joka on ikään kuin Ruotsin Whole Foods. Illalla perheeni lähti takaisin Suomeen.

Facts about Boston (and Massachusetts)

KAIKILLA on täällä jalassa New Balancet.

KAIKILLA on täällä Red Sox lippis päässä. (Jos kävelet Yankees lippis päässä niin saat pahoja katseita + välillä jopa kommentteja)

Converse on Massachusettsistä kotoisin, tosin ei kyllä Bostonista, mutta aika läheltä.

"The T" tarkoittaa Bostonin metropolialueen subwayta.

Green Line on Bostonin vanhin subway linja ja sen huomaa, sillä se "metrojuna" on oikeammin sanottuna ratikka, joka vain kulkee maan alla (ja pysähtelee/jarruttelee kokoajan... so slow)

Tremont Streetin subwaytunneli on USA:n vanhin (rakennettiin 1894). Green Line muun muassa kulkee tätä kautta.

The Boston Common on USA:n vanhin julkinen puisto. (1634)

Alexander Graham Bell kehitti maailman ensimmäisen puhelimen Bostonissa.

Dunkin' Donuts on kotoisin Bostonista ja sen huomaa katukuvasta, sillä niitä on ihan kaikkialla.

Boston Cream Pie on Massachusettsin virallinen jälkiruoka;
A Boston cream pie is a cake that is filled with a custard or cream filling and frosted with chocolate. Although it is called a Boston cream pie, it is in fact a cake, and not a pie.

Täällä on paljon oisteribaareja.

Sitgo-kyltti on yksi Bostonin tunnetuimpia landmarkeja (vaikkakin vain epävirallisesti). Sillä on ollut pitkä ja taistelun arvoinen historia (se on yritetty purkaa monta kertaa, se on sammutettu lukuisia kertoja energiansäästön takia, se on syttynyt palamaan, sitä on kehuttu ja sitä on kritisoitu...) Mutta vielä se seisoo!

John Hancock Tower on Bostonin (ja myös koko New Englandin) korkein pilvenpiirtäjä.

Bostonin metropolialueella on yli 50 yliopistoa.

Kahviloita on ihan kaikkialla. Ensimmäinen asia jonka huomaat kun astut täällä kahvilaan sisään on se, että siellä on (ainakin) 15-20 opiskelijaa istumassa pöydän ääressä ja jokaisella Macbookit edessään.

Täällä asuu 250 000+ opiskelijaa.

Boston tunnetaan myös nimellä "Beantown" ja "The Hub".

Muun muassa Ben Affleck, Matt Damon, Tom Brady,  John Krasinski, Conan O'Brien ja Amy Poehler asuvat Bostonissa.

Mike's Pastry on Bostonin legendaarisin leipomo ja sinne on aina älyttömän pitkä jono (joka ulottuu kauas ulos kaupasta).

Bostonilla on oma "aksenttinsa". Esimerkiksi Harvard lausuttaisiin täällä pikeminkin "Hahvahd". 

Torstai; LAST DAY

Aamugym ja paaaljon pakkaamista. Lähdettiin päivällä käymään Cambridge Side Galleriassa, jonka jälkeen Kittyn kaa palattiin kotiin ja äiti ja isi lähtivät Harvard Squarelle. He palasivat myöhemmin kotiin mukanaan FITBIT CHARGE HR - jeij oon iloinen, että onnistuttiin löytään toi sykemittari/urheilukello, koska ne on ollut kaikkialta loppuunmyytyjä!

Illallista syötiin North Endissä italialaisessa. Muut halusivat ostaa Bostonin legendaarisesta Mike’s Pastry leipomosta jälkkärit mukaan, joten niin tehtiin ja ostettiin porkkanakakkupala, browniepala ja yksi cannoli, joka on se leivostyyppi josta Mike’s Pastry on tunnettu. Normaalisti Mike’s Pastrylle on piiiitkä jono, joka ulottuu kauas ulos kaupasta, mutta koska oli torstai-ilta niin pääsimme nopeasti kassalle. 

Myöhemmin illalla kun pakkasin, tuli yhtäkkiä sellainen ”yolo” fiilis (hahahah) ja olin Kittylle että: ”hei mennään tekeen mulle yks korvis lisää?” Kitty oli että: ” okei joo tehään nii!” Siinä sitten lukittauduttiin kylppäriin ja Kitty teki mulle neulalla toisen korvakorureiän. Hyvin se onnistui vaikka kummallakaan meistä ei ollut varsinaisesti hajuakaan että mitä oltiin tekemässä! hahaha

Mentiin aika myöhään nukkumaan ja aamulla oli aikainen herätys, sillä halusin ehtiä vielä salille. Olin kok päivän ihan innoissani kotiinlähdöstä, ikinä en oo ollut näin innoissani siitä että pääsen Suomeen. Bostonissa oli super kivaa ja se on niin viihtyisä kaupunki, mutta silti oli sellainen fiilis että nyt haluan taas  

kotiin.

Lento Nykkiin lähti puolen päivän aikaan ja JFK kentällä jouduttiin venaileen pari tuntia lounaan merkeissä. Lento suomeen lähti vasta illalla (tunnin myöhässä, ylläri…) ja saavuimme perjantaiaamulla klo 10. Marc tuli hakemaan mua kentältä autolla ja oli mua vastassa kukkien kanssa, niin ihana ihminen <3 Se oli myös tuonut picniceväitä mukaan. perfect day

Keskiviikko; chill day in Boston + sushiiiii

Aamulla taas salille, jonka jälkeen lähdettiin Bostonin keskustaan pyörimään. Käytiin muun muassa kirjaostoksilla Barnes&Noblessa. Pieni hämmennys kun saavuttiin paikalle ja nähtiin valtava tyttölauma. Pian huomattiinkin että paikalle oli saapunut Alfie, joka on todella tunnettu britti youtuber, joka on book signing kiertueellaan Jenkeissä. Saimpa napattua siitä (todella huonon) kuvankin.

 Alfie on siis tuo hieman parrakas mies keskellä kuvaa.

Illalliseksi syötiin sushia Haru nimisessä sushiravintolassa. Tilattiin paikan spesialiteetti, "the Boston unCommon Sushi" annos (jäkimmäinen kuva), joka oli super hyvää ja raikasta! Siinä oli ainakin mangoa, avocadoa ja tonnikalaa.

Road trip Maanantai; Vermont, New Hampshire & Wrentham Outlet

Aamugym, sitten aamiaista. Hotellista sai puuroa, jonka päälle oli mahdollista laittaa erilaisia ”toppingeja”. Laitoin maple sugar, cranberries ja pecan nuts. Yummyy. SIellä sai myös itse tehdä vohveleita. Kittyllä ei aluksi ihan onnistunut, kuten videosta voi päätellä… haha

Jatkettiin matkaa Vermontiin ja syötiin salaatit/keitot Applebees’issa. Vermontin luonto oli upeaa, silmänkantamattomiin vehreää metsää, sekä vuoristoa ja paljon järviä. Ajettiin myös New Hampshireen, josta matka jatkui takas Massachusettsiin, Wrentham Village Premium Outletsiin. Löysin Marcille tosi makeen mustan repun Calvin Kleiniltä, itselleni boyfriend jeansit PacSunilta ja Kitty mm. valkoiset uudet Niket. Ostettiin myös Lindtin myymälästä 4 suklaapalloa molemmat. toi turkoosin värinen oli kookoksen makuinen - hehe nam suosittelen <3

Palattiin kotiin Bostoniin myöhään illalla.

Road trip Sunnuntai; Cliff Walk

Aamulla hain Starbucksit kaikille, jonka jälkeen Kitty ja minä lähdettiin CVS:iin pikaostoksille. Sen jälkeen äiti ja isi hakivat meidät autolla ja jatkettiin mansion districtiin. Parkkeerattiin auto ja lähdttiin kävelemään Cliff Walk nimistä kävelyreittiä. Se on 5.6 kilometriä pitkä ja kulkee aivan merenrantaa pitkin. Kitty ja minä päätettiin yli puolen tunnin kävelyn jälkeen etsiä vessa, joten kun näimme yhden valtavan valkoisen talon pihalla todella paljon turisteja, pääteltiin että sielltä täytyisi varmasti löytyä. mentiin sinne ja huomattiin että talon nimi oli The Breakers House ja että sisäänpääsy oli 8 dollaria per hkö (aluksi meiltä velotettiin toisaalta yli 50, kunnes huomattiin ja käytiin vaihtamassa liput). Kävikin ilmi, että tämä talo johon sattumalta olimme päättäneet mennä oli Vanderbilt-suvun talo. Vanderbiltit olivat 1900-luvulla Yhdysvaltojen (ja koko maailman) rikkaimpia ja vaiktusvaltaisimpia sukuja.

Talo oli USKOMATON. Ihan valtava kooltaan, lukuisia huoneita, kalliita ja koristeltuja huonekaluja ja muita sisustustavaroita, ja kaikista mahtavin asia oli se iso pihanurmi talon edustalla ja näköala suoraan merelle. Meillä oli hyin vähän aikaa kiertää talo joten kirjaimellisesti kirmattiin huoneesta toiseen ja väisteltiin turisteja. Siellä ei saanut kuvata mutta yhden kuvan onnistuin nappaamaan aulasta. 

Äidin ja isin hoputtamina (jotka olivat siis jatkaneet Cliff Walkia eteenpäin) lähdimme kävelemään autoa kohti paahtavassa kuumuudessa. Puoli tuntia myöhemmin istahdimme auton eteen nurmikolle varjoon. Odotimme siellä. Kauan. Akku aivan loppumaisillaan. Lopulta saimme yhteyden äitiin ja isiin jotka olivat hieman eksyneet ja jouduimme kävelemään yhdelle ostoskadulle, jossa menimme syömään. Kävelimme yhteensä 12km.

Rolfin cocktail juhlat (Kennedyen entisen kesätalon naapurissa), johon saatiin kutsu joutuivat jäämään välistä sillä koko päivä oli hurahtanut kävellessä. 

Matkan kohteeksi tuli seuraavaksi Connecticut. Matkaeväänä Vegan Macaroonseja (chocolate chip cookie dough), jotka oli super hyviä ja kaikki muutkin tykkäsivät niistä! Aion kokeilla itse valmistaa niitä joku päivä.

Myös smoothieta tuli paljon juotua. Ja vettä. Oli kyllä kuuma ja hikinen päivä.

Kun alkoi pimentyä, päätettiin etsiä hotelli. Ajettiin Massachusettsiin, West Springfieldiin ja yövyttiin jossain hotellissa. Illallista syötiin Olive Gardenissa. Tilasin minestrone keiton.